Juoksu: kengät ja tekniikka

Aurinko näyttäytyy entistä useammin ja päivät alkavat olla valoisampia. Sulavan jään alta paljastuvat kadut suorastaan kutsuvat liikkumaan! Pyörätiet kuhisevat kohta työmatkapyöräilijöistä ja lenkkarit kaivetaan talviteloilta takaisin eteiseen. Jotkut ovat ehkä uhmanneet pakkasta ja nauttineet poskille punan tuovista lenkeistä jo ympäri talven. Monilla juoksuharrastus, tai toiveet sen aloittamisesta, liittyvät kuitenkin erityisesti kevääseen. Kevääseen, mikä ehdottomasti käynnistää sen parhaimman juoksukauden.

Juoksu on laji, joka sopii monenlaiselle kalenterille ja kukkarolle. Juoksemaan pääsee käytännössä missä vain (ja milloin vain) eikä mittavaa harjoitusvälinearsenaalia, saati harjoitustilaa tarvita. Kevyet, hengittävät vaatteet ja hyvät lenkkarit riittävät vallan mainiosti. Sen kun vain pukeudut asianmukaisesti, suuntaat nenän haluamaasi suuntaan ja laitat töppöstä toisen eteen. Vaikka lounastauolla!

Mutta hei hetkinen, millaiset sitten ovat ne hyvät lenkkarit? Ennen juoksuharrastuksen aloittamista on ihan perusteltua pohtia uusien kenkien hankintaa. Vuonna -83 palvelleet Karhun lenkkarit eivät ehkä enää tarjoa jaloillesi sitä, mitä ne tarvitsisivat. Mutta mistä tietää, mitä ne jalat sitten tarvitsisivat?

Juoksukenkiin liittyy paljon mielipiteitä: osa suosii vahvasti tuettuja jalkineita, osa vannoo kevyiden, paljasta jalkaa muistuttavien kenkien nimeen.  Yksinkertaisimmillaan voisi sanoa, että hyvät lenkkarit ovat ehjät ja sopivan kokoiset. Ne eivät saisi painaa tai hiertää ja niiden tulisi tukea jalkaa sopivasti. Tuen tarve on osin makuasia, mutta jossain määrin siihen vaikuttaa se, oletko aloittelija vai kokenut konkari, millaista matkaa ja millaisella alustalla aiot juosta sekä yksilölliset anatomiset seikat, kehonpaino ja askellus. Lähtökohtaisesti kevyt juoksija ei tarvitse yhtä vaimennettua kenkää kuin raskaampi juoksija, mutta myös kokemus ja juoksumatka vaikuttavat. Aloittavan juoksijan voi olla järkevää valita paremmin iskuvaimennetut kengät, joilla voidaan vähentää alaraajaan kohdistuvaa yhtäkkistä rasitusta. Kokenut juoksija puolestaan voi olla jo hyvin tottunut rasitukseen, jolloin he voivat käyttää kevyempiä kenkiä pidemmilläkin matkoilla. Joko meni pää pyörälle? Kengän valinnassa niin voi käydä, siksi on järkevää konsultoida ammattilaista, joka auttaa sopivan kengän löytämisessä.

Juoksukengän ostajan tarkistuslista:

• Pohdi: millaiselle matkalle ja alustalle kenkää ensisijaisesti etsit?

• Jos mahdollista, käy alaraaja-analyysissä (esim Footbalance) mistä saat tietoa jalkateräsi asennosta ja tuen tarpeesta

• Ota edelliset kengät mukaasi ja ajoita ostoaika iltapäivään/iltaan jolloin jalkasi ovat hieman turvoksissa

• Pyydä myyjää apuun ja kerro juoksutasostasi

• Kokeile erilaisia kenkiä molempiin jalkoihin ja kävele niillä

• Valitse kenkä, joka on istuva, mutta jossa on tarpeeksi tilaa (1cm kärjessä on riittävä)

Hyvä kenkä ei kuitenkaan itsessään ole tae hyvälle juoksulle. Toisinaan käy niin, että liikkeestä asiantuntijan avustuksella ostettu kallis lenkkikenkä ei tunnukaan hyvältä muutaman juoksun jälkeen. Nilkkaan, sääreen, polveen tai lonkkaan on alkanut särkeä ja juoksu on muuttunut tahmaiseksi. Silloin olisi tärkeää tutkia tarkemmin, millainen juoksuaskellus on: joustaako jalkaterän sisäsyrjä, kiertyykö nilkka liikaa sisäänpäin vai onko nilkka jäykkä, eikä jousta lainkaan? Tällaisissa tilanteissa voi olla syytä miettiä yksilöllisesti valmistettua tukipohjallista, jonka avulla jalkaterää saadaan tuettua parempaan asentoon, mikä mahdollistaa paremman juoksutekniikan.

Hyvän juoksutekniikan merkitys korostuu ensisijaisesti vammojen ja erilaisten rasitustilojen välttämisessä, mutta sillä on toki vaikutusta myös juoksun taloudellisuuteen ja juoksunopeuteen. Siksi oman juoksutekniikan tarkastelu ja kehittäminen on tärkeää sekä aloittelijoille kuin kokeneille konkareillekin. Tyypillisiä pulmia juoksutekniikassa ovat askelluksen ohella juoksuasentoon liittyvät virheet. Tyypillinen virheasento on etukumara asento, jossa pää pääsee työntymään eteen ja leuka on nostettuna ylös, keskivartalo on passiivinen ja rintakehä kallistunut eteen, jolloin myös lantio kallistuu pois neutraaliasennosta. Asento kuormittaa selkää ja vaikuttaa lihasten työrooleihin, mikä voi aiheuttaa ongelmia alaraajan linjaukseen ja sitä kautta lisätä kehon vammautumisriskiä.

Hyvän juoksutekniikan tarkistuslista:

• ·         ryhdikäs asento: katse eteen, hartiat omalla paikallaan, lantio ylhäällä ja keskivartalo aktiivisena
• ·         eteenpäin suuntaava askel
• ·         rintarangassa pieni kiertoliike, kädet rytmittävät liikettä vartalon vierellä
• ·         sopiva askelpituus ja -tiheys, jolloin askelkontakti osuu painopisteen alle

Jos juoksemisen aloittaminen kiinnostaa, mutta aiheuttaa harmaita hiuksia, ei huolta. Seuraavassa blogijulkaisussa käymme läpi ensiaskeleet juoksun aloittamiseen. Saat myös käytännöllisiä vinkkejä juoksun ohjelmointiin. Jos kaipaat juoksuusi lisää opastusta, tutki, löytyisikö lähialueeltasi juoksukouluja järjestävä taho. Tiedon, opetuksen ja juoksuohjelman lisäksi porukassa juokseminen helpottaa aloittamista ja lisää harjoittelun mielekkyyttä. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, nappaa kumppani tai kaveri matkaan! Läheistä voi pyytää muistuttamaan, jos oma vartalo kääntyy juostessa banaaniksi tai hartiat nousevat korviin.

Ei kun vaan töppöstä toisen eteen!

Energisin terveisin,

Eveliina 

Lähteet: 

www.footbalance.fi

Löydä syy liikkua!

Jokainen on varmasti kuullut fraasin: ihminen on luotu liikkumaan. Ja näinhän asia kiistattomasti onkin! Olemme saaneet evoluutioarvonnassa suorastaan loistavat pelimerkit, mikä on mahdollistanut nousumme nykyiseen asemaan, Vai pitäisikö sanoa: asentoon. Selkäranka on mahdollistanut pystyasennon, siinä liikkumisen ja toimimisen. Eikä tarvinne kertoa, miten paljon pelkästään pystyasento on meidän elämäämme ja kehitykseemme vaikuttanut? Kerron silti: paljon.

Surullinen totuus kuitenkin on, että nykyään liikumme huomattavasti vähemmän kuin sukupolvet ennen meitä. Raskaat työt ovat vähentyneet, autolla ja julkisilla välineillä on helppo taittaa lyhyetkin matkat, työt tapahtuvat usein istuen ja vapaa-aikakin vietetään mielellään istuvassa tai makaavassa asennossa. On kiireistä, on hektistä ja tavoitettavissa on (muka) oltava koko ajan. Liikunnalle ei meinaa löytyä aikaa. Se on ihan ymmärrettävää.

Vai onko sittenkään?

Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset viettävät päivittäin jopa 7,5h erilaisten medioiden parissa. (Oletko miettinyt, kuinka paljon sinä itse?) Katsotaan telkkaria, näprätään puhelinta, selataan tablettia. Sohvaperunana on kieltämättä aika mukavaa köllötellä, Netflix pyörimään työpäivän jälkeen ja aivot narikkaan. Ei voi väittää, etteikö se olisi melko rentouttavaa touhua. Mutta todellisuudessa emme mieti hyvinvointiamme kovin pitkälle jäädessämme päivittäin sohvalle makoilemaan. Sillä voin kertoa, kehostamme siellä sohvalla köllöttely ei pidemmän päälle ole lainkaan niin mukavaa, kuin se meidän päästämme on. 

Toiset meistä ovat himoliikkujia, jotka viipottavat joka paikkaan lenkkitossut sauhuten. On juoksukerhoa, body pump kolme kertaa viikossa, kuntosaliharjoittelu... Talvella hiihto ja luistelu, kesällä rullaluistelu, golf ja viisi muuta lajia. Tällaisilla henkilöillä liikuntasuositusten määrät täyttyvät kolminkertaisesti ja haasteellisinta lienee lepopäivien pitäminen, ei liikkumaan lähteminen. Joillekin jo liikuntasuositusten vähimmäismäärän täyttäminen tuntuu kaukaiselta haaveelta. Mieli on jäänyt asteelle "pitäisi liikkua, mutkun..." Liikuntasuositukset, askelsuositukset ja aktiivisuussuositukset tuntuvat latistavilta. Ne ovat niin kaukana omasta arjesta, että olo tuntuu toivottomalta. Mitä hyötyä edes yrittää, kun ei täytä edes vähimmäisvaatimuksia?

Liikuntasuositukset ovat sinänsä mahtava juttu, sillä niiden perimmäinen tarkoitus on kannustaa kaikkia liikkumaan. Mutta, kuten edellä kirjoitin, joillekin jo vähimmäissuositusten täyttäminen voi tuntua suurelta urakalta ja utopistiselta haaveelta. 10 000 askelta voi tuntua aivan mahdottomalta matkalta, jos on tottunut käyskentelemään korkeintaan postilaatikolle. Siinä iskee helposti fiilis, että kai se on sama, jos se askelmäärä on vaikka 0, kun ei kerran suosituksiin pääse. Mutta ei se ole. Kaikesta liikunnasta on hyötyä, ihan vähäisimmästäkin aktiivisuudesta!

Liikunnan voi aloittaa kuka tahansa, milloin tahansa. On kuitenkin tärkeää, miten liikuntaan suhtautuu ja miten sen aloittaa. Ajatellaanpa asiaa näin. Tulet vastaanotolleni ja sinun selkäsi on kovin kipeä. En tee selällesi mitään, vaan annan kotiin ohjeen kyykätä pitäen kepistä kiinni. En kerro, miksi liikettä kannattaa tehdä tai mikä sen tarkoitus on. Teet harjoitetta kotona, mutta selkääsi sattuu edelleen ja liike on vaikea. Käsken sinua jatkamaan harjoittelua päivittäin, kertomatta edelleenkään, mihin liikkeessä pyritään. Kuinka motivoivaa ja mielekästä harjoitteiden noudattaminen sinusta silloin on? Sanoisin, että eipä kovin. Ei kukaan jaksa tehdä kauaa asioita, joista ei pidä. Siksi myös liikkeelle ja liikunnalle olisi hyvä löytää jokin isompi merkitys. Jokin, mikä tekee siitä itselle tärkeän asian. On meitä, jotka lähdemme liikkumaan siksi, että liikunta on meistä mukavaa ja olemme aina liikkuneet. Mutta se joku, joka ei ole liikkunut, eikä lähtökohtaisesti pidä liikunnasta tulevasta olosta, ei varmasti motivoidu pelkästä ”liikunnan tuomasta ilosta”. Silloin tulisikin miettiä, millaiset asiat motivoivat ja mikä on itselle syy liikkua?

Liikunta voi olla oman terveyden hoitamista, se voi olla rentoutumista. Se voi olla sosiaalinen tapahtuma, jos se tapahtuu ryhmässä. Tai se voi olla omaa laatuaikaa. Se voi olla uuden oppimista, se voi olla irti päästämistä. Se voi olla kilpailua tai ainoa asia, missä ei tarvitse kilpailla. Se voi olla hauskan pitämistä, se voi olla keino ajatella asioita. Se voi olla osa isompaa elämäntapamuutosta. 

Liikunnan aloittajan tarkistuslista:

- käy läpi omat arvot: mitä arvostat elämässä, miten arvomaailmasi toteutuu tällä hetkellä esim. terveyden osalta?

- mieti, mitä liikunnalla tavoittelet: hyvää olo, mielekästä tekemistä, sosiaalisia kontakteja, muutoksia ulkonäössä...

- pohdi, miten haluaisit liikkua: mikä olisi mieluisa laji, liikutko yksin vai yhdessä?

- lisää arkiaktiivisuutta

- lähde maltillisesti liikkeelle

- löydä mieluisat tavat liikkua ennen kuin lisäät liikuntamääriä

- lisää ensin kertoja, sitten kestoa ja sitten tehoja

- pidä päiväkirjaa: harjoituspäiväkirjan pitäjät sitoutuvat treeneihinsä paremmin

- nuku ja syö riittävästi

Ole realisti

- älä odota itseltäsi tai ensimmäisiltä liikuntakerroilta liikoja - älä pety, jos ensimmäisellä kerralla liikkuminen tuntuu raskaalta tai et heti osaa

- huomioi omat rajoitteesi, mutta älä anna niiden olla esteenä vaan keksi ratkaisu (esim: nivelrikko polvissa --> en voi juosta = voin vesijuosta)

- hyvä olo ei välttämättä tule heti ensimmäisellä kerralla

- ota vastuu: kukaan muu ei voi tehdä asioita puolestasi

Positiivisia ajatuksia:

- et ole ainoa liikuntaa aloittava tai liikuntaharrastustaan elvyttävä ihminen

- matkasi kohti huippukuntoa on alkanut

- kuntosi kohoaa koko ajan - kun vain pysyt liikkeellä

- liikunta on satsaus SINUUN ITSEESI

- liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat

- voit saada elämääsi lisää sisältöä ja uusia ystäviä + oppia uusia taitoja

Liikkuminen on oikeasti ihanaa - sitten kun sen oivaltaa. Ei suotta kannata heittää lenkkaria kaivoon, jos ei heti täytä liikuntasuosituksia tai treenaa koskaan kuin huippu-urheilija. Aluksi liikunnan aloittaminen voi olla pieniä liikuntatekoja. Helposti toteutettavia arjen muutoksia ja hiljakseen lisättäviä liikuntakertoja. 1-2 kalenteriin merkittyä salia/jumppaa/lenkkiä. Arkiliikuntaa, istumatyön tauotusta 30min välein, 50 kyykkyä päivässä 10 kyykyn erissä, portaiden käyttö hissin sijaan, lenkki ystävän kanssa rupatellen, kaupassa käynti jalan. Sellaisia muutoksia, jotka tuovat liki huomaamatta liikunnan osaksi elämää. Kun liikunnan sinne ovelasti ujuttaa, ei siitä osaa enää luopua ja liikuntamäärät alkavat kasvaa huomaamatta ihan itsekseen. Mutta niin ei koskaan käy, jos et nyt aloita.

Ota siis ensimmäinen askel ja muista, että huonoin treeni on lopulta se, mikä jää tekemättä. Jokainen askel on askel terveellisempään elämään.

Liikuttavin terveisin,

Eveliina

Myös huominen on uusi mahdollisuus! Mietteitä uudenvuodenlupauksista

Niin pyörähti jälleen yksi vuosi päätökseen ja tuli aika kääntää kalenterit sivulle 2017. Tänä vuonna vuosi vaihtui kuin varkain, keskellä viikonloppua. Totuttua ylimääräistä juhlapyhää ei ollut, vaan arki tuli nopeasti vastaan. Monelle se tarkoitti entistä suurempaa paniikkia uuden vuoden lupausten teon ja käytäntöön viemisen suhteen. Moni jätti lupaukset sikseen. Ja moni varmasti päätti vivuttaa uuden vuoden käsitettä aina loppiaisviikonloppuun saakka. Entäs sinä? Onko vuoden 2017 to do-lista kilometrin mittainen vai siirryitkö uuteen vuoteen sen kummempia suunnittelematta?

Uusi startti heti maanantaina vai vasta loppiaisena?

Tämä tammikuu on tyypillisesti sitä aikaa, kun vannotaan elämäntapamuutosten nimiin, keksitään erinäisiä uudenvuoden lupauksia ja laaditaan hohdokkaita suunnitelmia tulevalle vuodelle. Uusi vuosi luvataan aloittaa herkuttomana ja startata kovat treenit 6 kertaa viikossa. Luvataan mahtua viisi vaatekokoa pienempään tavoitemekkoon ja käyttää joululahjaksi saatua jumppakorttia ahkeraan. Toisilla on ollut kova hötky päällä jo heti maanantaista lähtien, osa on kenties vielä  pantannut viimeisiä joulukonvehteja loppiaiselle. Ja loppiaisen jälkeen sitten aloitetaan oikein tosissaan se uusi vuosi, puhtaalta (konvehdittomalta) pöydältä! 

Uudenvuodenlupauksissa ei sinäänsä ole mitään vikaa. Kukapa ei uskoisi uusien alkujen voimaan? Siksi uusi vuosi tuntuu niin hyvältä ajankohdalta aloittaa jotain uutta - koska se tuntuu niin raikkaalta mahdollisuudelta tehdä asiat toisin.  Uuteen vuoteen ladataan usein kuitenkin hurjan paljon (epärealistisia) odotuksia. Etenkin jos edelliseen vuoteen on liittynyt vaikeita asioita ja epäonnistuneita yrityksiä. Silloin uuden vuoden tulisi heti alkuunsa näyttää meille, että tämä on muuten erilainen vuosi. Sitä kuitenkin helposti kaivaa itselleen ansakuoppia jo alkumatkan varrelle, kun ajattelee pistävänsä kerralla kuntoon ihan kaiken - uuden vuoden ja uuden startin nimissä. On tavoitteena pudottaa 20kg painoa ja sen ohessa juosta marathon, tänä vuonna aion antaa enemmän aikaa perheelle, mutta olla myös parempi työntekijä, niin ja pitää aktiivisemmin yhteyttä sukulaisiin, aloittaa kolme uutta liikunnallista harrastusta, treenata vapaapäivinä kaksi kertaa päivässä ja venytellä kolmesti viikossa.

Huhhuh. Onko siis ihmekään, että innolla startattu vuosi tekee näyttävän mahalaskun tuossa helmi-maaliskuun vaihteessa. Jumppakortti jää pölyttymään, paino jumittaa, stressiä, kiirettä, kireyttä ja epäonnistunut fiilis. Ei tästä taaskaan tullut mitään.

Tee toteutettavia tavoitteita!

Uudenvuodenlupaukset kertovat taustalla vaikuttavista tavoitteista, asioista joita kohti pyrimme ja asioista mitä haluamme. Tavoitteet ovat hieno asia ja tuovat tekemiseen mielekkyyttä. Tavoitteen asettelussa olisi kuitenkin hyvä muistaa realismi. Voinko todella toteuttaa tämän koko nivaskan tavoitteita/lupauksia tässä ajassa? Mahtipontiset tavoitteet olisikin hyvä pilkkoa pienemmiksi osatavoitteiksi. Jos päätavoitteena on pudottaa 20kg painoa vuoden 2017 loppuun mennessä, sitä herkästi huomaa syksyllä, että himputti vieköön, nyt tulee muuten kiire tikistää kiloja jouluksi. Mutta jos asettaa kalenteriin pienemmät osatavoitteet: -5kg helmikuun loppuun mennessä, -5kg toukokuuhun mennessä, -5kg elokuuhun mennessä ja niin edelleen, saa matkan varrella onnistumisen tuntemuksia näiden tavoitteiden saavuttamisesta ja pääsee varmemmin myös päätavoitteeseen. Jos tavoite on epämääräinen "pitäisi laihtua"-mantra, se yleensä jää vain kaikumaan päähän. Laihtumista ajatellaan koko ajan, mutta asialle ei välttämättä tehdä mitään. Sanomattakin selvää, että tuloksia ei luultavasti synny, mutta mieli on varmasti apaattinen. Kukapa nyt haluaisi ajatella koko ajan laihtumista ja siihen perään harmitella, kun ei siitä koskaan mitään tule.

Uusi vuosi - uusi ruokavalio, uusi elämäntapa, uusi minä?

Uuden vuoden ei tarvitse olla kaiken muuttamista. Uusi vuosi - uusi minä-ajatus tuntuu siltä, kuin itsessä kaikki olisi jotenkin huonoa ja muuttamisen arvoista. Ja näin ei taatusti ole! Jokaisella on varmasti mielessään itseensä ja elämäänsä liittyviä asioita, joihin toivoisi muutosta. Mutta laittaisitko kaiken uusiksi, vai muokkaisitko vain vähän? Yleensä se pieni hienosäätö riittää ja silti vaikutukset voivat olla merkittävät!

Moni tuumaa, että vuoden vaihtuessa aloitan uuden ruokavalion ja uuden elämäntavan. Jos elämästä ja esimerkiksi elämäämme suuresti vaikuttavasta asiasta: ruokailusta, raivaa pois kaiken tutun ja tekee muutoksia, joiden noudattamisessa ei ole mitään hauskaa... Kuinka kauan sellaista kukaan jaksaa! Sen sijaan, että haemme aina ratkaisuja jostain uudesta, olisi hyvä pysähtyä tarkastelemaan itseään tässä ja nyt. Tarvitsemmeko oikeasti enemmän hikiliikuntaa, vai olisiko tarpeen hieman löysätä ja lisätä kehonhuoltoa? Tarvitsemmeko todella vuorokauteen enemmän tunteja vai tekisivätkö pitkät yöunet terää? Tarvitseeko meidän todella karsia kaikkia herkkuja pois, vai riittäisikö, että makeaa syö vain kerran viikossa? Tarvitseeko meidän todella jättää hiilihydraatteja pois, vai riittäisikö, että vaihdamme esimerkiksi vaalean viljan täysjyvään?

Uudenvuodenlupausten tulisi perustua enemmän toteutettaviin muutoksiin ja asioihin, joiden tekeminen ei ole heti ensimmäisen viikon päästä pakkopullaa. Asioihin, jotka myös antavat jotain. Voin kertoa, että jos itse lupaisin pitää vaatehuoneeni täydellisesti järjestettynä tai aloittaa Konmari-ideologian toteuttamisen kotonani, unohtuisi se lupaus jo ennen helmikuun vaihtumista. Älä siis lupaa syöväsi parsakaalia ja kanaa 5 kertaa päivässä, jos inhoat parsakaalia ja kanaa. Lupaa sen sijaan, että syöt enemmän vihreää ja hyvälaatuista ruokaa säännöllisesti.

Tolkkua tavoitteisiin ja apua arjen pieniin lupauksiin

Jos uuden vuoden kynnyksellä kaipaat apua tavoitteiden asetteluun ja lupaustesi lunastamiseen, ei sinun tarvitse tehdä sitä yksin. Tiesitkö, että meiltä Fysio Muuramelta löytyy myös ravinto-ohjausta ja henkilökohtaista valmennusta? Ensi viikolla, 10.1. starttaavat myös Virtaa Vuoteen 2017-pienryhmät, joissa on vielä tilaa! Valittavina ryhmäliikuntaa tai kuntosaliharjoittelua sisältävä ryhmä. Lue kutsu alta, tervetuloa mukaan!

KUTSU PIENRYHMÄVALMENNUKSEEN

Tule mukaan pienryhmävalmennuksiimme, jotka kirkastuttavat ajatuksesi liikkumisesta, selkeyttävät ruokavaliotasi ja antavat Sinulle konkreettista tietoa siitä miten kropallasi oikeasti menee! 4
kuukautta kestävän valmennuksen aikana pääset liikkumaan ohjatusti ja suunnitellusti, joko Jumppasalin jumpissa tai kuntosalilla. Samalla ruokavaliosi hienosäädetään takaamaan Sinulle parhaat mahdolliset tulokset ja virkeän olon. Voimme luvata, että ryhmän ja ammattitaitoisen valmentajan tukemana saat uutta virtaa kroppaasi ja mieleesi!

Vaihtoehto 1 : Ryhmäliikunta
Alkumittaus: kehonkoostumus ja ympärysmitat
Henkilökohtainen ravintoanalyysi ja ruokavalio-ohjeet
Firstbeat-hyvinvointianalyysi ja palaute
Jumppasalin rajaton jumppakortti 4 kk ajaksi
30 min muokkaus tai palauttava hoito LPG:llä
Loppumittaus: kehonkoostumus ja ympärysmitat

Vaihtoehto 2 : Kuntosaliharjoittelu
Alkumittaus: lihaskuntotesti, kehonkoostumus ja ympärysmitat
Henkilökohtainen ravintoanalyysi ja ruokavalio-ohjeet
Henkilökohtainen harjoitusohjelma kuntosalille
10 tehokasta harjoitusta pienryhmässä
Loppumittaus: lihaskuntotesti, kehonkoostumus ja ympärysmitat

+ Suljetut Facebook-ryhmät tukea, kysymyksiä ja keskustelua varten!

Ryhmät starttaavat yhteisellä alkutapaamisella tiistaina 10.1. 2017 klo 16.30.
Ensimmäisellä tapaamisella saat ohjeet Firstbeat-mittaukseen ja
ruokapäiväkirjan täyttämiseen.
Valmentajanasi toimii fysioterapeutti, Trainer4You-personal trainer ja hyvinvointivalmentaja Eveliina Rauhansalo.

Koko valmennus vain 99,50€/kk (normaalihinta 178€/kk)

Tule mukaan ja ota kevät 2017 vastaan energisempänä!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: eveliina.rauhansalo(at)fysiomuurame.fi / tekstiviestillä numeroon 040 577 1984

Energisin terveisin, Eveliina