"Nyt mä ymmärrän" - Nuoren jääkiekkoilijan kipuilut pois fysioterapian avulla

Tänään 1.3.2018 jaetaan fysioterapia-asiakkaiden tarinoita ympäri maailmaa. Tempauksen tarkoituksena on jakaa tietoisuutta fysioterapian monipuolisuudesta ja vaikuttavuudesta. Fysioterapian tehokkuus ja vaikuttavuus mm. toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on todettu useissa eri tutkimuksissa. Fysioterapiaan kannattaakin hakeutua suoraan ja mahdollisimman nopeasti. Tänä päivänä halusimme nostaa omalla esimerkillämme esiin yhden asiakasryhmämme liikkuvat nuoret ja miten fysioterapialla voidaan mm. ennaltaehkäistä kasvuikäisten tuki- ja liikuntaelinvammoja. 

Meidän tarinaan saimme kokemuksiaan kertomaan 15-vuotiaan jääkiekkoilijan.

"Nyt mä ymmärrän"

Nuori jääkiekkoilijalupaus tuli vastaanotolle jalkakipujen vuoksi. Hänellä oli todettu Osgood-Schlatter molemmissa polvissa, joista vasen polvi oli jo lähes oireeton. Jääkiekkotreenit ovat viisi kertaa viikossa, lisäksi on omatoimiharjoituksia ja pelit. Seistessä asento oli hieman kumara, alaselän notko korostunut ja nilkat kääntyneet sisäänpäin. Oikean alaraajan liikehallinta ja linjaus oli haastavaa liikehallintatesteissä ja lihaskireyttä oli erityisesti takareisissä. Esimerkiksi kyykky ja polvennosto eivät onnistuneet puhtaasti. Jääkiekossa tulee paljon nopeita suunnanmuutoksia ja räjähtävää nopeutta vaativia spurtteja. Jotta suorituskyky jäällä olisi optimaalinen, nuoren kiekkoilijan asentoon, hallintaan ja liikkuvuuteen pyrittiin saamaan parannusta aluksi ilman luistimia kohdennetuin harjoittein.

Kiekkojuniorille ohjattiin ensimmäisellä tapaamisella nilkkojen vahvistamiseen ja linjaukseen harjoitteita tasapainolaudalla ja lattialla. Lisäksi ohjattiin harjoite koko alaraajan linjaukseen. Kahden viikon kuluttua toisessa tapaamisessamme, näkyi nuoren aktiivinen kohdennettu harjoittelu. Alaraajojen hallinta ja linjaus oli parantunut huomattavasti. Seuraavaksi harjoitteet suunnattiin alaraajojen hallintaan ja linjauksiin luistelutekniikka huomioiden. Lisäksi ohjattiin kuminauhalla tehtäviä alaraajan ja lantion hallintaharjoituksia. Kotiohjeeksi hän sai lannerangan kineettisen kontrollin harjoitteen, jolla pyritään vaikuttamaan seisoma-asennon ryhtiin ja hallintaan. Nuori asiakkaamme totesi kahden käyntikerran jälkeen ymmärtävänsä nyt, miten tärkeää on huolehtia oikeanlaisesta liikesuorituksesta myös jäähallin ulkopuolella, jotta vammat vältetään.

Kyseinen esimerkki on pieni osa tuki- ja liikuntaelinfysioterapian osaamisaluetta. On kuitenkin todettava, että nuorten urheilijoiden rasitusvammojen yleistyminen näkyy fysioterapeuttien vastaanotoilla. Nuoret urheilijat harjoittelevat lajinomaisesti paljon, mutta perusliike- ja liikehallintataidot eivät ole hallussa. Rasitusvammoja esiintyy paljon ja ne ovat monesti vaivanneet jo pitkään. Edellä kuvattu liikehallinta- ja lihastasapainokartoitus ennaltaehkäisee nuorten urheilijoiden vammoja ja kuntouttaa olemassa olevia vaivoja. Varhain omaksutulla liikunnallisella elämäntavalla on monia positiivisia vaikutuksia nuoren tulevaan elämään, siksi nuori tarvitsee tukea ja opastusta harjoitteluun ja sitä tukevaan arkeen. Yhdessä annamme nuorelle eväät laadukkaaseen liikkumiseen ja urheiluun.

Kasvuikäisten urheilijoiden rasitusvammat

Kasvuikäisten akuutit vammat ja rasitusvammat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Nykypäivänä urheillaan enemmän kuin ennen, mutta liikutaan vähemmän. Tämä lasten ja nuorten arkiaktiivisuuden väheneminen on yhteydessä liikunnallisten valmiuksien heikentymiseen verrattuna aikaan, jolloin koulumatkat liikuttiin jalkaisin ja omenavarkaista juostiin karkuun. Ennen arkiliikunta antoi vankan ja monipuolisen tuen urheilulle, nykyisin arkiliikunnan puute ja vapaa-ajan inaktiivisuus haastaa kasvavien urheilijoiden kudosten kestokyvyn.

Kasvuikäisten arkiaktiivisuuden väheneminen lisää vammariskiä, mutta erityisesti juuri kasvuikä altistaa lapset ja nuoret rasitusvammoille. Kasvun aikana luusto kasvaa nopeimmin pituutta, jolloin pehmytkudokset ovat venytyksessä koko kasvun ajan. Rasitusvammoissa ominaista on liikarasituksen kohdistuminen nimenomaan luuhun ja näiden kasvualueille. Seurauksena liiallisesta toistuvasta rasituksesta kudoksen kestokykyyn nähden syntyy mm. apofyysi- ja jännevammoja kuten Osgood-Schlatter ja Severin tauti.

Mari Leppäsen tuoreessa väitöstutkimuksessa (2017) nuorten liikuntavammojen ehkäisystä, vammojen yleisyydestä ja vakavuudesta sekä liikehallinnan yhteydestä vakaviin polvivammoihin todetaan liikehallinnan heikkouden olevan yleistä. Nuorilla on paljon myös mm. polven ja selän rasitusvammoja. Liiallisesta tai vääränlaisesta kuormituksesta johtuvat rasitusvammat osoittautuivat tutkimuksessa jopa luultua yleisimmiksi. Leppäsen mukaan vammoja ehkäisevän monipuolisen harjoittelun tulisi olla osa jokaisen kasvuikäisen harjoittelua.

Fysioterapeutin tekemä liikehallinta- ja lihastasapainokartoitus ennaltaehkäisee

Kasvuikäisillä urheilijoilla on haasteita liikkuvuudessa sekä asennon ja liikkeiden hallinnassa. Nämä aiheuttavat mm. liikkeen kompensaatioita, lihasepätasapainoa ja puolieroja. Puutteellisen liikehallinnan ja -taitojen vuoksi vammariski kasvuikäisellä kasvaa. Yksilöllinen, ennaltaehkäisevä harjoittelu ja kuntoutus soveltuvat nuorelle, jolla näitä haastealueita on. Fysioterapeutin tekemä liikehallinta- ja lihastasapainokartoitus ennaltaehkäisee vammojen syntymistä ja vääränlaisen suoritustekniikan omaksumista. Kartoituksessa urheilijan liiketaitoja ja -hallintaa analysoidaan liikehallinta- ja linjaustesteillä.

Liikehallinta- ja lihastasapainokartoituksen perusteet ovat liikkuvuusharjoittelu, liikehallinnan parantaminen ja tekniikkaharjoittelu sekä vammariskin pienentäminen. Rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä keskeisintä on liikkuminen oikein ja rakenteellinen tasapaino. Fysioterapeutin tehtävänä on kohdentaa harjoittelua liiallisesta tai vääränlaisesta kuormituksesta tehokkaisiin liikehallintaa ja lihaskuntoa kehittäviin harjoitteisiin. Lisäksi fysioterapeutti huomioi yksilöllisyyden, suunnitelmallisuuden, progression, vaihtelevuuden ja jatkuvuuden harjoitteissa.

Kirjoittaja fysioterapeutti Sanna Vuorinen